Haasteesi on POPPING & LOCKING. Nyt sinulla on elämäsi tilaisuus perehtyä neuleiden viimeistelyyn: pingotukseen ja kappaleiden yhdistämiseen! Tai ehkä olisit kiinnostunut oppimaan kappaleiden yhdistämisen työn edetessä?! Onko TTS-metodi jo tuttu? Entä miten olisi silmukoiden luominen jollain uudella tavalla? Tai opettele domino- ja konttineulontaa! Haasta itsesi etenemään askel, yksi neuleen osa, kerrallaan!
Ok! Selvä! Kappaleiden yhdistäminen työn edetessä on aika siisti idea, btw, sitä tehtiin tuossa tuossa tuossa..Norah Gaughanin Manonissa, tykkäsin! Tai oliko se si ihan sääntöjen mukaista yhdistämistä, kun kerran siinä poimittiin silmukoita aina siihen asti valmiin kappaleen reunasta? Mene ja tiedä!
Nyt vois olla niinkin fiksu että panee itelleen muistiin tähän ne lajin säännöt. Kyl.
Popping & Locking
Yksi liike kerrallaan. Moduulineulonta on sinun tyylisi. Jokainen projekti valmistuu moneen kertaan. Neulot pieniä kappaleita kerrallaan yhdistäen joko neuloen tai ompelemalla… riippuu sinusta. Kappaleiden kokoaminen, yhdistäminen ja ompeleminen ovat omat taiteenlajinsa ja sinä olet siinä mestari. Olet ehkä dominoneuloja tai viimeistelyekspertti...?
Ok! Viimeistelyekspertti, det är jag! :D Tosin ei mulla oo mitään ongelmaa sen ihan viimeistelyn kanssa, se on se siihen vaiheeseen pääseminen..
Entrelacia oon kokeillut kanssa jo, se ei oo meikän juttu todellakaan. Jaksan vääntää ihan supermegahyperinnolla ne pohjakolmiot ja si ekan kerroksen laatikoita, sitten oon aika satavarma että tää touhu on muuten typerintä ikinä. Eli ei sitä. Dominoneulonta kuulostaa samankaltaiselta, että ei kyllä sitäkään. Mutta jos tekis jonkun semmoisen neuleen, joka tarvitsee saumoja pysyäkseen ryhdissä? Ja pitää muuten oikeasti tarkistaa, lasketaanko se että kappaleen reunasta poimitaan silmukoita ja lähetään neulomaan taas eri suuntaan.
Jotta tästä ei tule ihan kuvaton ja tylsä postaus, esittelen hienon, ikuisesti ufoutuneen entrelac-sukkaseni! Mallina on Eunny Jangin Entrelac Socks, jotka näppärästi yhdistävät kaikkea sitä, mistä nykyään en sukkien neulomisessa pidä yhtään: kärjestä aloittamisen, entrelacin JA Sisu-langan. Hienosti! Pääsin kyllä pidemmälle kuin mitä tuo kuva näyttää, tein jopa kantapään ekasta sukasta, mutta siihen nuo kyllä jäävät. Haluaako joku jatkaa ite siitä, saa postikuluilla sukanalun ja langat!
Hieno on. Huomatkaa loistava aloittelevan Laikaneulojan käsiala. Näähän olivat siis tokat sukat ikinä mitä aloitin, ja neulominen muutenkin oli ollut sitä ennen vuosien ajan pelkkää akryylikaulahuivia joustimella, ainaoikealla tai helmineuleella halvimmasta langasta mitä löytyy. Eiku tein mä siskolle valkoisesta Palmasta kerran. Mut niin, kuitenkin, tää on ekan viiden ns. oikean neuletyön joukossa ikinä tää sukka. Että ei ole tämä avaruuskoira ennenkään haasteita pelännyt! Eri asia on viedä ne sit loppuun, mutta ehkä si nyt kun haasteen olennainen osa liittyy siihen loppuun viemiseen! Ja koska mun mielestä olis huijaamista multa jos en ota osaksi haastetta sitä että teen homman loppuun, koska mulla on siihen ihan loistavasti esim. aikaa.
Nyt kyllä oon vaimolle taas vähän kade siitä sen Bollywood-haasteesta. :D Karma, karma!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti