Opulent Canine

Seriously, tämä on varsin sopivaa. Bändin nimi on The Gay, kappaleen nimi on Opulent Canine, mä oon gay avaruuskoira jolla on työn alla Opulent Raglan. Eli tämä.



Tässä vielä linkkistä siihen miltä tää näyttää valmiina. Tosin en tee tuollaisia hihoja, en tykkää. Pitkät hihat, edellyttäen että mulla riittää lanka!

Lankana on South West Trading Companyn Vickie Howell Rock, 40 % soijasilkkiä, 30 % villaa ja 30 % hamppua. 50 g on 100 metriä ja väri on Siouxsie. Neuletuntuma on tosi kiva tässä, vähän kuin merseroimaton puuvilla mutta ei niin nahkeaa. Neuloutuu nopeasti ja toistaiseksi kolmessa ja puolessa kerässä on ollut kaksi solmua, nekin samassa kerässä (tosin metrin välein, mikä nyppi aika tavalla). Ja aika riittoisaa, kuva on otettu kun olin neulonut tähän kolme kerää.

(Tätä saa PiikkoPirrasta nyt 70 % alehintaan, kantsii käydä hakeen pois. Mut jättäkää mulle pari kerää ko haluan ehkä pitkät hihat!)

Ohje puolestaan on ihan loistava. En oo toistaiseksi tehnyt mitään muutoksia, ja tää neuloontuu nopeasti ja rakenne on suorastaan nerokas. Taidan tehä useammankin samanmallisen paidan, eri palmikoilla ja pintarakenteilla vaan. Kannattaa ehdottomasti sijoittaa tähän ohjeeseen, on hintansa väärti!

Työn alla on muutakin. Semisti salainen juttu ainakin, siitä on tulossa tosi kiva. Ja tenttiin pitäis lukea (huomaa hyvin että välttelen ko polkkaankin kerta..) ja ennen kaikkea mä haen tänään asemalta LIMSAKONEEN. Hyvästi, kuplajuomattomat päivät! Sihipore, täältä tullaan! Katotaan vaan uskallanko käyttää sitä, parempi olla manuska mukana. :D

Elämme jännittäviä aikoja, myös, YTK- ja ATK-klubien paketit ovat matkassa ja pitää vaan toivoa että väki tykkää. :x

Sytyck-kisassa en pärjännyt! Vaikka annoin itelleni SATA pistettä! Luulis että olis ollut tarpeeksi mutta ei näemmä ollut, olis pitänyt antaa tuhat! Mutta onnea vaan kaikille voittajille, kai se Laikalangan valinnutkin on muhun jossain kohtaa yhteydessä. :D

Another year over, a new one just begun

Niinhän siinä kävi että tuli uhottua liian aikaisin. 2010 yllätti takavasemmalta ja kiskaisi kuonoon niin että tuntui! Mikäpä siinä, uusi vuosi on aina mukava aloittaa jostain muualta kuin huipulta, onpahan jotain mihin pyrkiä. :D (Kädessäni saattaa olla minipieni kyltti. Tai sitten ei.)

Blogi on ollut hiljaa sillä minä olen ollut joulunvietossa. Kolme päivää pidempään kuin suunnittelin olevani. Armas äiree joutui lähtemään tapaniaamuna Taysiin ja viivähti siellä tiistaihin, joten tapaniksi suunniteltu kotiinlähtö ei oikein onnistunut jo siitä syystä, että iskä oli meiän kyyti. Plus tietty, iskä oli kipeenä kans.

Totta kai, kun viimein päästiin kotiin, sairastuin itse. Olin kovasti odottanut että pääsisin torstaina nörttikerhon kanssa katsomaan Doctor Who-jouluspesiaalia ja sit OLIN KIPEENÄ. Kiitti! Ja sama meno jatkui perjantaina, toki, joten ei sitten vietetty uudenvuodenaattoakaan em. kerhossa. Eikä ylipäätään missään muualla kuin kotona, näkyi meidän partsille sentään raketteja. Pumpum! Nyt, viimein, tauti alkaa vähän ehkä hellittää, yskä on yhä kurja ja nuha rasittava ja hengästyn aika välittömästi mutta saan sentään jo huidottua kaukosäätimellä läkähtymättä! :D Ei sujunut torstaina semmonen urotyö ollenkaan. Ääni vaan alkaa olla aika painuksissa. Kähhhhh!

Nyt on siis mennyt joulu joka ei tuntunut joululta ja uusivuosi joka ei tuntunut uudeltavuodelta ja yhtäkkiä onkin vain 2011 ja dedikset painavat päälle. Jonkunhan siis oli tarkoitus tehdä kouluhommia välipäivinä himassa, mutta joku ei sitten ollutkaan himassa. Nice, nice.

Mutta, se SYTYCK. Se sujui sentään miten kuten, koreografien kanssa oli jokunen erimielisyys mutta lopulta se meikänkin hieno popping & locking -taidonnäyte (tähän ei tule nyt possessiivisuffiksia koska "meikä" on ainakin mielestäni (onko tämä possessiivisuffiksi vai jokin muu pääte?) verrattavissa yksikön kolmannessa persoonassa olevaan tekijään) valmistui. About kaikki suunnitelmat osoittautuivat liian suuriksi, mutta koska haaste kerran valmistui viime metreillä siihen nähden, mitä mulla oli siihen aikaa käyttää, se taisi olla koko lailla sopivasti mitoitettu. Kauluri valmistui 22. joulukuuta, sinä päivänä kun lähdettiin joulua viettämään.

Tässä se nyt sitten on, hovikoreografini Norah Gaughanin tuntuu-kuin-juuri-minua-varten suunnitteleman mallin mukaan neulottu Buginarug.



Ei huono! Huomatkaa myös supersöpö blondi kuvassa. Pitäis valkaista tää vaan vielä kerran ja panna sitten hopeista väriä päälle ja toivoa että tulee hopea eikä valkoinen tai platina (nekin kyl käy) eikä mummolaventeli (not so hot).

Tämä kauluri on vaan Turussa ihan täysin, tyystin hyödytön. Syynä ovat nuo reiät, joita punosten ja keskipalikan väliin jää. Tätä mallia voi sellaisenaan käyttää siihen, että nousee taksista ja kävelee teatteriin tai fiinimpään ravintolaan sisään mutta ei kyllä juuri muuhun. Joten lähetän sen eräälle apinalle! Armas markster ehtikin jo kinuta tätä omakseen heti kun tämän aloitin.



Komeet napit ostin Va-Ritista Yliopistonkadulta. Se on kyllä oiva puoti, sinne tarvitsee vain piipahtaa ja sopivat napit löytyy varmasti.

Se Hex Coat Shrug joka oli tarkoitus saada valmiiksi kaksivuotispäiväänsä marraskuussa mennessä..ei ole valmis. Muuten ehkä jopa olisi, mutta MÄ HUKKASIN PUIKOT enkä oo kehdannut kysyä vaimolta onko meillä lisää. :D Tai olisin ehkä kehdannutkin mutta laiskotteleva puoleni heräsi välittömästi ja sanoi että no voi ei, eikö tästä tulekaan ny mitään, voi voi. Ja antoi olla. :D Vois ottaa sen tavoitteeksi että toi valmistuis ny mahdollisimman pian, mä haluan sen käyttöön! Se on huippu!

Kuitenkin, kisa ei ollut päässyt siis vielä kunnolla käyntiinkään kun koreografi Gaughan toi paikalle kaverin, koreografi Stephen Westin. Hra West yritti kovasti väittää, että haluan tämän kaulurin, mutta ei onnistunut vakuuttamaan minua aiheesta. Vielä silloin. Nyt musta tuntuu koko ajan vahvemmin että haluan tuon! :D

Tanssi alkoi vähän hitaasti meikän päässä. Huomatkaa erityisesti lopussa kaikuva häivähdys ylimielisyyttä! Se kostautui aika välittömästi ja rankasti, sillä se alkuvauhti hyytyi aika äkkiä. Tämä tosin johtui ei-neulonnallisista syistä joita en enää ees muista, koottuja selityksiä löytynee kyllä pitkin matkaa. Ja ihan päteviä sellaisia kans!

Ainakin siihen kului paljon kauluria neulomatonta aikaa, että neuloin sitä seiskaveikkapeittoa. Siis sitä, johon älyttömän upeat ja siistit ihmiset lähettivät mulle kasapäin lankaa ihan ilmaiseksi. Sain neulottua siihen ensimmäisestä palasta noin kolmanneksen, kun totesin, että neulon väärin. Ei se kuulu kääntyä noin loivassa kulmassa se nurkka! Aika hyvin olin kyllä onnistunut siihen nähden, että oli katsonut mallia vain Ravelryn projekteissa olleista kuvista, mutta pieleen meni kumminkin. Lähellä, lähellä, mutta ei aivan! Ja koska tässä ollaan geometrian äärellä, pitäs olla kyllä aika tasan eikä melkeen.

Peitto jäikin sitten häpeämään. Tuossa se on yhä, odottamassa että purkaisin sen pieleen menneen osuuden ja selvittäisin, miten se oikeasti pitikään tehdä. Pitää etsiä käsiinsä joku, olla on Elizabeth Zimmermannin Opinionated Knitter, toi ohje on meinaan siitä. Mutta mä neulon sen vielä! Ihan tasan varmasti neulon, siitä tulee upea ja sen neulominen on hauskaa.

Bonuksena vielä: mä tosiaan voitin hienoimman tanssikenkien esittelyn kisassa palkinnon! Jota en oo saanut vielä. :D Mut ehtii tässä, sovittiinkin emon kanssa että tän vuoden puolelle menee.

Se oli sitten siinä se SYTYCK 2010. Mulla oli oikein hauskaa, ja opin seuraavia uusia ja vähemmän uusia asioita:

- oikeastaan tykkään kaulureista (neuloin jo pari toistakin! toisen tosin vaimolle mutta silti!)
- blogia vois päivittää aina välillä
- GoogleReader on oikeestaan aika kätevä
- suunnitteleminen on edelleen aika turhanpäiväistä, vaikkakin kivaa puuhaa
- maailma on oikeastaan ihan jees paikka ja ihmiset enimmäkseen hyviä tyyppejä

Katotaan miten jaksan tätä blogia ny si päivittää ihan omillani. :D Kuvia ainakin on tulossa enemmän, jahka uusi kamera kotiutuu viikolla 2. Ihan ensimmäisenä pitää etsiä siitä säätö jolla saan kuviin haluamani mittasuhteet, kakkosen potensseja se olla pitää!

Laika kiittää ja kumartaa ja suuntaa kohti uusia haasteita. Ensimmäisenä, valkkaamaan ja tilaamaan ekstrasälää lankaklubipaketteihin! Lempipuuhaani, tehdä ostoksia muiden rahoilla. :D (Noin disclaimerina todettakoon, että en ota ekstroista voittoa klubeissa, enkä myöskään laske niiden osuutta maksusta voitoksi eli minun rahakseni - joten ostan ne klubilaisten rahoilla niille itelleen, jei!)

Rytmihäiriöitä!

Nyt on tanssija sukissaan sekaisin. Jalat poppaa yhteen suuntaan ja kädet lockaa toiseen suuntaan ja yrittää tässä nyt sitten.

Neuloin peittoa ensimmäisen käännöksen verran, mutta totesin sitten, että en saanut kuvasta selkoa oikein. Kulma tuli, mutta se ei ole 45 astetta (edes lähellä!) ja purkuun menee ja YHYY. Pitää kaivaa jostain se Opinionated Knitter ennen kuin pääsen jatkamaan, joten tämän tanssin osalta askeleet loppuivat kesken.

Mutta ei se mitään! Mulla on YHÄ KESKEN SE KAULURI. :D:D Nyt mulla puuttuu tosin enää se keskisuikale ja langanpäiden päättely, mutta siis oikeesti hei jumalauta. :D Miten voi vanuttaa tämmöstäkin näin kauan, minä vaan kysyn.

Eli se ensimmäinen tanssi on yhä menossa, ha! Se virallinen, vieläpä, eli vahvasti ollaan kisassa mukana. Eikä hätää, armaat seiskaveikkaa lähettäneet neulojat, mä teen sen peiton vielä. Sitä on tosi kiva neuloa ja kunhan vain keksin että miten se käännös tehdään niin mua ei pitele enää mikään!

Mut sitten alotin ihan uudenkin jutun! Laran! Ihan supernättiä jälkeä tulee kellanvihreästä Semillasta (joka muuten on nyt just noussut ihkulankalistallani aikasta kärkeen, siis OMG täydellistä - pehmeää mutta tuntuu villalta ja kaunis kierre ja upeat värit), ja ensimmäinen pala on jo valmis. Eli öö tuo lehtiköynnösreunuksen toinen puolikas. :D Mut kyllä tästä hattu tulee. Ja se menis tähän haasteeseenkin mutta katotaan ny ehdinkö neuloa sen loppuun. :D

Ottaisin kuvan siitä mitä on valmiina, mutta Possu pudotti kameran ja rikkoi muistikortin. Pitää ostaa uusi.

Mä myös voitin SYTYCK-porkkanakisassa! Aika super! Kiitos kaikille, jotka äänestitte, nyt osaan jatkossakin sotkea työpisteeni ja huolella. :D Ei tää ihan vielä samanlaisessa kaaoksessa ole mutta matkalla, matkalla..

Nyt alkaa kiirekin viimein helpottaa. Vielä kun saan tänään huiviklubilangat pataan ja ensi viikolla postiin mulla alkaa olla tämä vuosi pulkassa. Pitäs enää si neuloa tää SYTYCK-hommeli loppuun, palauttaa Tietojärjestelmien mallintaminen-kurssin ryhmätehtävä ja tenttiä ko. kurssi 22. päivä. Ja sit onkin joulu jee jee jee ja sit se oli siinä. IN YOUR FACE, 2010, Laika kicked ass.

Edit: Poistin tästä sitten yhteensä seitsemän huutomerkkiä. Oikeesti, ny vähän ryhtiä tähän touhuun. :D

Put on your red shoes

Niin, nyt on taas vähän virtaa polkata! Piti kertoa niistä tanssikengistä.

Mullahan on niin, että mä omistan vain yhden parin kenkiä aina tiettyyn kauteen sopien. Mulla on ny kesälle korkkarit ja talvelle El Naturalistat ja se on siinä. On tuolla varastossa jotain kerran käytettyjä juhlakenkiä jotka oli halvat ja huonot jalkaan mutta pakko hankkia.

Tähän linjaan sopii tietty se, että mulla on omia tanssikenkiä vain yhdet! Kuten jo edellisessä postauksessa näkyi, ne on aika..koristeelliset? Ilmankos meen askelissani sekaisin tämän tästä ja tanssilaji vaihtuu yhtenään. Huomautettakoon vielä, että otin kuvan HETI kun olin nähnyt porkkanakutsun, eli tämä on täysin autenttinen ja lavastamaton tilanne! Kun joulu on tulossa päätin tehdä tästä tämmöisen joulukalenteripastissin! Löydätkö kaikki 24?



1.Irkki auki! Aina on kun ollaan tanssikengät jalassa tässä! Vertaistuki on tärkeä asia.
2. Tuin tanssivarusteita!
3. Kerijä! Tärkeä työkalu värjätessä, kun vyyhteää lankasia uudestaan että niistä tulee nätimpiä.
4. Kirkasvalolamppu. Valoa pimeyteen!
5. Hiusneuloja. Emo-Laika on vähän emo ja sen tukka valuu koko ajan silmille. Raivostuttavaa.
6. Tilaustyölankaa menossa pataan. Oon saanut sen jo vyyhdettyä, vielä ko ehtis värjätä!
7. Keskeneräinen Clockwork! Joku Laika neuloi sitä pari toistoa väärin (ai siihen piti lisätäkin jotain?!) ja ny pitäis purkaa eikä jaksaaais.
8. Superergonominen työtuoli. Mut oon istunut tällä jo useemman vuoden että ei kai tässä mitään. :D
9. Anton. Elämäni mies, vaikkakin oikkuilee välillä. Johtuu ehkä siitä että sen edeltäjä Vincent, vanha diivahomppeli, yritti viimeisenä tekonaan myrkyttää Antonin rikkomalla sen Windows-päivitykset tiedostonsiirron yhteydessä. Ovelaa!
10. Keskeneräinen jokin, vaimolta varastetussa lainatussa pöllöpussukassa. En oikeesti tiedä kattomatta mitä tuolla on. Varmaan jokin sukka?
11. Laatikkokaupalla seiskaveikkaa!
12. Vyyhdinpuut! Toinen tärkeä varuste värjärille.
13. WIP-laatikko! Jossa on lähinnä lankaa. Ja jostain syystä vaimon villasukka, wtf.
14. Oikeat WIPit! Tuossa ne asuu. :D Featuring nilkkaimet ja SYTYCK-kauluri, johka tarttis ettiä lisää lankaa jostain. Pitäis olla vielä, mutta missä! (Ei, ei ollu WIP-lootassa.)
15. Tulostin, joka ei toimi. Mutta skanneri toimii vielä, pitääkin muistaa skannata vielä läksyt tänään.
16. Tärkeitä Papereita, feat. Vähemmän Tärkeitä Papereita. Ja kirjekuoria yms. postiroskaa.
17. Ben & Jerry on parhautta.
18. Vaimon villasukat joiden kuuluiskin olla tuossa. Ne on menossa pataan.
19. Lisää WIPejä. Tämä on se laatikosto, jossa kaiken kohdissa 14 ja 16 PITÄIS olla. Pffffffth.
20. Wollmeisesukka. Tämä pari meni rikki heti valmistumisen jälkeen kun varpaankynsi LEIKKAS LANGAN POIKKI. Aikani niitä marinoituani neuloin kärjen uudestaan ja käytin näitä jo hyvän aikaa. Paitsi että si EILEN KÄVI TAAS SAMA. Eli tuo odottaa paikkausta ny si varmaan ens juhannukseen tj.
21. Kirjekuori jossa on jotain aika jännää erästä lankaklubia ajatellen!
22. Kuumemittari on aina hukassa kun sitä tarvii. Joten en jemmaa sitä mihkään! Tuossa on ja pysyy!
23. Lisää värjättävää.
24. Maailman paras assari! Yleensä makaa kengänpohjassa.

Jepjep. :D

Sit on vielä hienoja detaljikuvia!

Tässä on ne WIPit.



Ja tässä on niiden paikka. Teoriassa.



Sit vielä se työtuoli. Josta roikkuu epätavallisen vähän pussukoita.



Siinä se on! Lisäksi neulon kyllä muuallakin, odotushuoneissa ja kylässä ja Terriksellä ja luennoilla, mutta nämä on ne minun omat parhaat tanssikengät. Custom made!

For I have sinned

Tunnustuksia luvassa! Mutta säästän ne myöhemmäksi, luvassa meheviä paljastuksia Laikan messuilusta! Ja vielä mehevämpiä paljastuksia liittyen erääseen porkkanakilpailuun!

Sitä ennen tärkeämpi asia. Mähän päätin että teen SYTYCK-projektina MYÖS peiton. Peiton. Oikeasti? Kyllä. Typerät koreografit kun panevat tanssijaparan tällaiseen koitokseen noin vain. En arvosta!

Joka tapauksessa, peitto syö tuhottomasti lankaa. Lanka maksaa. Joten piti järjestää hyväntekeväisyystanssit! Donation drive, liek! Ja kanssaneulojathan tulivat apuun sankoin joukoin.

Mä en valitettavasti vaan tiedä keitä te ootte! Ilmoittautukaa pls pls pls kommenttilootaan jos tunnistatte itsenne listasta tai tiedätte että ootte lähettänyt ja mä en oo merkinnyt. Tätä se teettää kun SIIVOAA (tästä myös lisää myöhemmin, ysk ysk ysk köh köh köhhhh), kaikki tärkeä vaan hukkuu! Kuten nyt kuoret joissa lukee lähettäjät, ainakin osa on kateissa. Ei reilua. Joten kaivan Ravelryviesteistä nimiä!

Joten, lista! Rätätätäääääää!

Merith
andralemmikki
Nokkis
inieh
Katri63
Paivikki
Tindiska
Koukuttaja

Eikö niitä ollut muka enempää? Tuntuu että on tullut veikkaa ovista ja ikkunoista! Ainakin yhdessä kuoressa lukee että Jutta, kekä se on! Ja kuka on Tiina?

Mut kuitenkin ihan superisot kiitokset kaikille, jotka ovat näitä mulle lähettäneet! Kasasta tuli iso!

Kerrataan vielä (vai postasinko tästä ees, ainakin mun piti!) tää huippu vakuumipakattu veikka. :D Levy! Pok pok pok! Tää tuli Merithiltä.



Ja sitten, kasakuvia! Tässä on nyt jotain päällekkäisyyksiä si, eka kuva on vanhempi ja osa niistä langoista (ainakin harmaat) on myös tokassa kuvassa.





Ja sit oli nämä. YHDESSÄ LAATIKOSSA. Siltä Tiinalta!



Lisäksi mulla on useempi kerä herneenvihreää marttaveikkaa, mutta ne on jo eri paikassa (josta en oo just nyt ihan satavarma..) kun oon alottanut peittoa jo! Kaksinkertaisesta langasta neulon ni enköhän mä saa kulumaan nämä. :D Tarkotus olis keskittyä semmosiin väreihin tässä peitossa jonka saa si värjättyä jollain yhdellä pesukonevärillä niin että kokonaisuudesta tulee suht harmoninen. Mietin oliivia. Taittuis noi kirkkaammat vihreät ja ruskeat syvenis. Ja valkosista tulis..niin, oliivinvihreitä.

Seuraavaksi on sitten luvassa messupaljastuksia!

Mentiin messuille lauantaina vaimon ja Iinakraakin kanssa. Saatiin auto IHAN MELKEEN VIEREEN! o_______O Sinne maksullisen parkkialueen kauimmaiseen päähän, siitä käveli alle viis minuuttia! Edellisinä vuosina me ollaan oltu jossain ilmaisen parkkialueen kauemmassa päässä, joten tää on oikeesti aika kosmista. :D Mut hyvä näin, sillä ei olis oikeen napannut kävellä messujen jälkeen vielä sitä reilua varttia kylmässä ja liukkaassa autolle.

Sisällekin pääs jonottamatta. Iso miinus siitä, tosin, että narikat olivat täynnä! Tuli aikasta lämmin palttoo päällä siellä paarustaa. Kurjuus! Mutta mulla oli vissypullo kassissa ja meininki aikasta hyvä kun lähdettiin C-halliin etsimään kojua C109, jonne mulla oli viemisiä.

Totta kai lähdimme väärään suuntaan. Se koju olis ollut ihan oven vieressä jos olis lähtenyt vasemmalle, mutta me lähettiin eteenpäin eli kierrettiin si koko halli. Ei siinä muuten mitään mutta viemiset PAINOI. No, oma vika, että osastojen numeroinnin superselkeä logiikka ei auennut heti. :D 1XX on EKASSA RIVISSÄ OVELTA. Laika-Urpiina.

Mut eissemitään kun piti kumminkin kiertää kaikki! Ekaks löydettiin Tapsa, jolta haettiin jotain jollekulle, en mä muista mitä vaimo on luvannut kuriiroida. Kuolasin Kaffen Regioita, niitä uusia värejä Hand Dyediin, mutta en ostanut! Upeat värit kyllä. Ei ostettu Tapsalta mitään. Vaimo katseli haaveksivan oloisena niitä jättikokoisia mohairkeriä, mutta muistutin ystävällisesti että sit sillä olis jättikerällinen sitä mohairia. Se vihaa mohairia. :D Joten ei se ostanut vaikka kerä olikin hulppea.

Sit oli jotain satunnaisia lankamyyjiä tai myyjiä joilla oli lankaa, joiden nimiä en muista enää. Ei ne langat ollu mitenkään kivoja, Regian sukkalankoja ja jotain muuta semmosta perussettiä. Mut villaellun pitsivahvuisesta Lopista oli kyl aika vaikeeta päästää irti! Onneks mä en neulo pitsilankaa.

Lankakauppa Kuje olikin si se sortumisen paikka. :D Olin tilannut jo ennen messuja paikalle värejä ja värjättävää, ja sain ne sitten. Lisäksi olin haaveillut Cascade 220:stä mutta HANNA OLI MYYNY MUN VÄRIT JO POIS. D: Kehtaskin! Mun! Joten en si ostanu niitä! Mutta kun palasin takaisin koko kierroksen jälkeen ostoskierrokselle mä ostin sitten vielä lisää sitä värjättävää ja sukkalankaa joka oli niin halpaa että siinähän suorastaan säästi.



Shibui Sock, be mine. Näistä tulee mulle kirjoneulesukat jotka mä piirrän ja jotka vaimo neuloo. Steampunk! Rattaita! Oujee, aikasta huippua.

Kujeen jälkeen löytyi Novita. Jonot olivat, kuten muut ovat raportoineet, ihan kosmiset. Mä päätin että neljä kerää Puroa tai kolme kerää Tempoa kympillä ei ollut semmoinen tarjous jonka vuoksi olsin ollu valmis jonottamaan puoli tuntia, joten jätiin väliin.

Novitalta Titityylle. Se olikin sitten pahempi rasti! Ne värit! Ne ihkulangat! Rakastuin paksumpaan Semillaan ja sitten. Sitten. Filmi vaihtui hidastettuun ja Romeon ja Julian teema pärähti soimaan kun fokus siirtyi kojun takaseinän Shibuisukkahyllyyn. Siellä se oli, kirkkaan sitruunankeltainen Shibui Sock. Raivasin tieni aika vauhdilla sen tykö ja sitten näin sen hunajanvärisen kaverin. Nappasin kummankin käteeni ja kipitin näyttämään vaimolle..kahden vieraan keskenään puhuvan rouvashenkilön välistä. Lanka edellä, käsi ojossa kuin supermiehellä, Laika rymistää kojusta että KATO KATO KATO LOOKATITLOOKATIT! Vaimo sanoi että sä pelotat vieraita ihmisiä ja tietty "korjasin" tilanteen sanomalla että anteeksi vieraat ihmiset. :x Se ei tainnut auttaa.

Mutta Shibuit jäivät vielä hyllyyn sillä piti kiertää ja katsoa kaikki ennen kuin ostaa! Löysin viimein, C-hallin ovensuusta, sen osaston C109 ja pääsin eroon kirjakantamuksestani. Jei!

Kierrettiin sitten vielä A-halli. Välissä pidettiin pieni evästauko. Katoin että kahviossa limu maksoi 2,50 ja automaatissa 1,60 JA automaatissa oli lempieliksiiriäni, Mountain Dewta. Joten automaatille, painoin nappia että limua varmasti on ja maksoin sen ja painoin nappia ja alas kolisi jalokiven lailla vihreää hohtava pullo..Mountain Dew Freetä. Joka on pahaa. Joku Laika painoi sitten väärää nappia. Pakkohan mun oli ostaa si toinen pullo sitä oikeaa lientä. Äitini sanoin, NÄIN SIINÄ KÄY KUN YRITTÄÄ SÄÄSTÄÄ.

Ok, mä sain siis lisää kannettavaa siitä free-pullosta. :D Kiitti! Päätin viiä sen biketexin tsikuille niiden osastolle virkistykseksi. Ja näin teinkin, kunhan ensin olin kiertänyt melkeen koko A-hallin ja matkalla ihastellut eettisesti tuotettuja silkkilankoja (jotka sit myös maksoi sen mukaisesti, olisinpa töissä) ja mielettömän kauniita pellavavaatteita (ks. ed.) ja vähän kinannut vaimon kanssa kun se karkasi näkymättömiin enkä arvostanut. :x Matkalla nähtiin myös tolkuttoman kauniita kankaista koottuja huivijuttuja - en muista firmaa, mutta otin kortin mukaan! ihania keijukaisjuttuja! - ja älyttömän hienoja puisia tarjoiluastioita, joiden myyjää ei kiinnostanut merkitä hintoja näkyviin eikä edes vilkaista meihin kun tutkittiin niitä. Jos ei raha kelpaa ni en käy väkisin tunkemaan!

Sen sijaan palveluhenkisempää oli osastolla jolla myytiin puisia kauhoja ja lastoja. Näin kahden euron puisen lastan, nappasin sen käteen ja totesin että "JUMALISTE! OSTAN!" Wagneria kanavoiden, sillä mä pystyin pitelemään sitä kädessäni! Markettipuulastat eivät käy, sillä käsittelemätön puu vain tuntuu tosi pahalta mun käteeni. Keramiikka samoin, jos sitä ei oo lasitettu. Yyyyyyyh. Mutta tää oli öljytty tai vahattu tai mitä ny puulle tehdäänkin joten ostin heti. Ny mulla on lasta. Look at it!



Matkalla oli myös Vihreä Vyyhti. Hypistin opossumilankaa ja huokailin (ks. jälleen ed.) ja jälleen kerran, kuten joka messuilla, kuolasin sitä keltaista Opalin raidoittuvaa sukkalankaa. Enkä TAASKAAN ostanut sitä vaikka siitä tulis hienoimmat sukat ikinä. Mikä mua vaivaa!

Biketexin osastolla ei ollut ensivilkaisulla mitään kivaa paitsi ne tsikut. Mut sitten näin sen korin jossa oli SWTC:n Rockia vain 2 euroa kerä! Ilmaista! Päätin ottaa sitä violettia si puoli kiloa mutta sovittiin Annikan kans että mun ei tarvi kantaa niitä sieltä vaan voin hakea ne si Piikkopirrasta täältä. Super!

Sit oli aika lähteä sille ostoskierrokselle. Iinakraak hiipui ja lähti bussilla takas keskustaan, mutta me rouvan kanssa sinniteltiin vielä Titityylle ja Kujeelle. Ostin Titityyltä sitten Shibuin sijaan kolme kerää Semillaa (jota en ollu nähny ekalla kertaa), sillä olin keksinyt että jumahuma, niistähän tulee Lara. Siis näistä.



Sit vielä Kujeen kautta mistä ostin ne Shibuit ja autolle. Joka oli edelleen kuin Siwa, yllättävän lähellä.

Mainittakoon vielä, että ostin ennen messuille menoa puoli kiloa kampavillaa jota on tulossa myyntiin kohan ehdin värjätä.

Jösses mikä tilitys. x____X Jaksaako joku roikkua vielä mukana? Sillä ny olis luvassa se SYTYCK-porkkana-asia, eli tanssikenkien esittely!

..mä en kyl ite jaksa roikkua mukana enää. :D Mä esittelen ne myöhemmin, ny tarviin aamiaista ja vilkasen si läksyjä. Tässä kuitenkin yleiskuva siitä, missä mä yleensä neulon. Selityksen makua luvassa myöhemmin!

Jos emme koskaan näkisi merta!

Kiitos Villafanin, ny soi päässä Volga. Pitää varmaan kuunnella se, hetkinen, DJ Laika sujauttaa levylautaselle vanhan kunnon klassikon.



VOLGAAAAAAAAA~

Sori. Syytän yhä Villafania. Tsekatkaa myös muut Junttidiskokunkun videot, aika priceless kamaa siellä. :D

Blogi on ollut hiljaa, mutta minä en. Marraskuu on aina marraskuu eli NaNoWriMo-kuukausi! Linkistä saa seurata meikän edistymistä! Siistiä hei! Lisäksi siellä on linkki tänvuotiseen Nanotekstiinkin, saatte lukea jos haluatte. Se on sit hyvin kirjoitettua roskaa. :D Niin kuin mun Nanot yleensäkin! (Ei sovi perheen pienimmille, jos on vanhanaikainen eikä halua että lapsista kasvaa semmoisia kuin Laika, joka luki salaa ja ankarasta kiellosta huolimatta 80-luvun Erotiikan Maailmaa kuusivuotiaasta teiniksi! Noin seksin puolesta siis, teemat on vähä rankempia mutta niin huonosti tehty että ei pitäis traumatisoida kettään. Potterit on rankempia! :D)

Hitto, Volga vaikeni. Kokeillaas tota Rammstein & Tatu-videota mitä siitä käy.. ei näemmä mitään kivaa, täähän on tehty tosissaan. Ei Volgaa! Miksei. Ja miksi Tatu huutaa että BASMATI? Onko niillä nälkä? Typerää. Hm, voiskin kuunnella Tatua, helkkarin pitkästä aikaa.

Niin, Nanon lisäksi oon riehunut myös yliopistossa. Joku Laika keksi että tarttee opintopisteitä, joten piti valita vapaa sivuaine vielä tälle vuodelle. Vapaa siksi, että en kerenny sivuainekokeisiin. Edes harkittavissa olevat vaihtoehdot kutistuivat siis valikoimaksi sosiaalityö, naistutkimus ja tietojenkäsittelytiede. Naistutkimus saa mut vaan raivostumaan, sosiaalityö totally not my thing, joten..Laika alko käpistellä.

Eihän siitä mitään tullut. :D AOP-kurssi (algoritmiohjelmoinnin perusteet) jäi alkuunsa kesken. Asia ei sinänsä ollut vaikeaa, mutta samaan aikaan kun suorittaa tenttejä ja kolmea muuta viiden nopan kurssia EI VAAN TAIVU. Joten jätin sen pois. Ny käpistelen si vaan TJM:ää (tietojärjestelmien mallintaminen) joka on aika hauskaa mutta simppeliä, eli just passelia tällaiseksi ylimääräiseksi ohjelmaksi.

Sen mää vaan sanon, että NIHKEESSÄ on humanistilla opintopisteet kun vertaa noihin luonnontieteilijöihin.

Ja sit nanon ja koulun lisäksi on järjestötoiminta. Tutka ry (Turun Yliopiston tieteiskulttuurikabinetti) piti häppeninkiä jos toistakin, ja kiirettä on pitänyt. Syyskokouksessakin kävin kääntymässä (ja sihteeröimässä, sihteeri kun olen) tossa viime lauantaina.

Plus vielä värjäyssysteemit. Pyörimässä on ny kolme klubia ja niiden perässä on pysyttävä, sivussa säädän tilaustöitä ja yritän ehkä jotain saada joskus myyntiinkin. 6.12. ollaan menossa rouvan kanssa VPK-talolle myymään juttuja! Siellä on Laikalankaa (I HOPE! pitäs varmaan muistaa esim. tilata sitä.) ja Laikavillaa ja Tuin kutomia juttuja! Plus yhdet sukat jotka MÄ OON TEHNY. Laikan neulomia sukkia ei kuulkaa tällä planeetalla ole monia edes Laikalla, kantsii hakea keräilyharvinaisuus pois!

Neulerintamalta kuuluu siis noita sukkia. Ja sain Abalonen valmiiksi ja se on ihana. Raportoin siitä tarkemmin kuvan kanssa jahka saan otettua. SYTYCK-projekti etenee sekin, mulla on jo melkeen kaikki putkulat neulottuna kauluriin! Lisäksi oon aloittanut veikkapeittoa (sain noin tuhat pakettia veikkaa, kauheesti kiitoksia kaikille! yritän viikonloppuna ehtiä katsoa ketkä kaikki sitä lähettivät ja kiittää kunnolla!) ja hyvältä näyttää! 56 silmukkaa tuntuis olevan just sopiva määrä, pitäs vielä jossain kohtaa mitata puikkojen koko ko ei mulla oo mitään käryä. :D Sopivat? Ehkä sais olla puol milliä paksummat mutta menee noikin.

Uu, Spotifyssa on Billy Joelin kokoelmalevy. Tatu odottakoon toiseen kertaan.

Emoilin myös Ravelryssa kivan pikku ylläripakettivaihdon! Kukin osallistuja kokosi parinkympin paketin ja lähetti mulle osoitteen, allergia- ja lemmikkitiedot ja kuvan paketista. Sitten läiskin Ravelryyn kuvat näkyville ja ilmoittautumisajan umpeuduttua arvoin (no..saattaa olla että arvontametodini ei ollut täysin sattumaan perustuva kaikkien pakettien kohdalla..olis ollu varmaan helpompi arpoa ko miettiä pari tuntia kuka tykkäis eniten mistäkin :D) paketeille vastaanottajat ja lähetin tyypeille osoitteet. Jännää!

Mä sain tämän paketin. Huippu. En kyl juo teetä mut noi Mulberry-kynttilät tuoksuu mahtavalta ja Utunan kampalanka on yks mun haavelistan topviidestä.



Kuvan otti paketin lähettäjä porsu. Meiltä lähti Tuin kanssa yhteispaketti ja kummaltakin oma paketti, tässä kuvat yhteispaketista ja mun lähettämästäni:





Vihreään pakettiin meni lisäksi suklaata ja mun pakettini aurinkokoru unohtui pöydälle! Pitää lähettää se jälkitoimituksena. Mun paketissani oli siis kaksi kerää Crystal Palace Yarnsin Panda Soy-lankaa ja yksi Rowanin Kidsilk Aura, herkkukarkkeja ja aurinkokoru.

(Kyllä, taustalla on Aleksis Kiveä.)

Että tämmöstä täällä! Huomenna mennään Tampereen käsityömessuille, mä TOIVON että mulla on rahaa ostaa sieltä kaikki mitä oon sinne tilannut. :x Heikolta meinaan näyttää. Äiti saa auttaa! ö____ö En ees oo tilannu itelleni vielä mitään, pelkkiä värjäysjuttuja! Mä tahtoisin tosi kovasti ostaa sieltä puoli kiloa Cascadea mutta heikolta näyttäis. YHYY. Ei mulla oo enää mitään lankaa mitä vois myydäkään, oon myyny jo kaiken mistä sais järkevästi rahaa. :D Tai mitä mulla on lupa myydä. Vaimo kieltää mua myymästä kaikkia ihkuja pois!

In fact, he's remarkably fat

Puuuh! Kauheesti on hommaa ihmisellä, näemmä! Ehtis ihan hyvin kyllä neuloakin mutta kun ei vaan huvita!

Kauluri etenee hitaasti mutta varmasti. Siinä on jo 16 matoputkulaa!



Kyllä se vielä siitä! Toi väri on upea, miten oonkin osannut tehä tuommoista lankaa!

Mutta, kuten viimeksi uhosin, aattelin tehdä peiton. PEITON. Suunnitelmissa olisi neuloa EZ:n hieno peitto, jonka ohje on Opinionated Knitterissä jota mulla ei tietenkään ole. Mutta kattelin sitä peittoa ja siitä tehtyjä projekteja ja luultavasti saan tehtyä tuommoisen ihan ilman ohjettakin. Kunhan sais alotettua!

Peiton teen kaksinkertaisesta seiskaveikasta. Mulla ei oo siihen itelläni rahaa, mutta ihkut ihmiset Ravelryssa ovat lähettäneet mulle seiskaveikkajämiään! Saa blogi-ihmisetkin lähettää, kun tosiaan teen kaksinkertaisesta niin tätä kuluu.



Täydet vihreät kerät ovat vaimon varastosta, mutta muu on lahjoituksia! Jee! Lisää on tulossa, mutta posti-ihmisten lakkonen hidastaa. Ehkä mä pääsen alkuun näilläkin! Kelpuutan tosiaan kaikki värit, mä värjään niitä sitten sopivampaan suuntaan itse.

Noiden lisäksi piti kuvata erikseen Merithiltä tullut mainio lähetys! Helpostikuoressa tuli suoraan luukusta sisään kasa lankaa!



Vakuumipakattua! Nerokasta, ja huippuhassua. :D Ollaan vaimon kanssa vuorotellen hakattu toisiamme tuolla päähän.

Neuloskelen kuitenkin vähän sitä sun tätä muutakin. Supersöpö Aviatrix Baby Hat (Rav link) lähtee Tiukun toukalle, joka syntyi alkukuusta.



Ou nou, toukka syö lankakerän!!!

Ja lisäksi työn alla on pari nilkkaimia. Ostin FARKKULEGGINSSIT ja niiden kanssa tommoset vois olla aika söpöt! Malli on Spick and Spats (Rav link), lankana pinkki Gjestalin Rede. Tosi nopeat neuloa, tuon ekan neuloin varmaan neljään tuntiin! PIMEESSÄ.



Ny pitää kiitää, Tutkan hallitus kokoustaa kohta ja mä oon yhä puolipukeissa! D:

Shake it shake it shake it shake it baby!

Päivän pro-vinkki:

Aina ei tiedä onko pissahätä vai luuleeko vaan. Kunnon booty-shake varmistaa asian! Jos ei voi sheikata ko pissattaa, ni sillon on pissahätä.

Tanssifinaali on lähtenyt käyntiin reippaalla poljennolla. Homma eteni suunnilleen näin:

Vakuuttava miesääni: "Seuraavat tapahtumat sijoittuvat aikavälille 18:00 - 18:45."

Kohtaus 1. Int. Olohuone. Laika istuu koneella supersotkuisen työpöydän ääressä.

Laika: Ai kato, kello on kuusi! Saa tanssia!

Kuluu puolisen tuntia, jonka aikana Laika mm. neuloo vauvanpeittoa, katsoo telkkaria ja tekee pitsaa.

Kohtaus 2. Int. Olohuone. Laika on syönyt pitsaa.

Laika: Niinjoo! Saa tanssia!

Laika luo Ravelryyn projektisivun ja on ylpeä itsestään.

Vakuuttava miesääni: Seuraavat tapahtumat sijoittuvat aikavälille 18:45 - 19:30.

Kohtaus 3. Int. Olohuone. Laika yhä työpöytänsä ääressä (ei se liiku siitä kuin keittiöön tai vessaan).

Laika: Jos lois silmukat ja alottais si!

Laika luo silmukat. Samaan aikaan Dance tulee televisiosta, Laika on iloinen yhteensattumasta sillä Laika pitää niistä.

Laika: Tää ohje on aikasta kiva! Oli hyvä idea vuorotella kahta kerää!

Vakuuttava miesääni: Seuraavat tapahtumat sijoittuvat aikavälille 19:30 - 20:00

Kohtaus 4. Int. Olohuone. Arvatkaa missä Laika on.

Laika: TYLSÄÄ! Mulla on jo kaks tommosta pötkylää, vielä pitäs tehä 22! YHYY!

Vakuuttava miesääni: Seuraavat tapahtumat sijoittuvat aikavälille 20:00 - 00:00

Kohtaus 5. Int. Olohuone. Laika on yhä siinä. Kävi se välillä vessassa (ks. aiempi sheikkaustesti).

Laika katsoo Dancen, kauheet hassut kotivideot ja Nelosen leffan. PS. I Love You osoittautuu pahimmaksi itkettäjäksi about ikinä.

Laika: OHO! Mulla on jo kymmenen putkulaa! Ehkä tää valmistuu tän vuoden aikana. naurua

FIN

Eli, kuten ylläolevasta voimme päätellä, nyt lähettiin ihan liian helpon kautta liikkeelle! Jotain haastetta pitää olla!

Joten yltiöpäinen sankarimme päätti, että on muutoksen aika. Koreografi West saanee kenkää, mutta tilalle tulee uusi koreografia, PEITTO. Kyllä. Peitto. Seiskaveikasta ajattelin neuloa, kun se on halpaa, sopivan vahvuista, konepestävää ja siinon hyvät värit.

Mutta kattoo nyt että onko rahaa ostaa sitä veikkaakaan. Laikalanka ei käy kaupaksi eikä klubiinkaan oo jonoa. Taantuma!

That's cinnamon, that's Hollywood

Ei tästä tuu mitään noiden koreografioiden kanssa! Nyt se Norah toi mukanaan KAVERIN. Kaksi koreografia! Tämä on ilmeisesti nyt jokin megataiteellinen tulkinta siitä, miten yksilö ei koskaan voi olla eheä ja millä tavalla systeemiä vastaan voi yrittää kapinoida, mutta kaikki kapinayritykset ovat vain variaatioita itse systeemistä, jota vastaan käytiin. Jotain tällaista salilla selitettiin eilen.

Käytännössä se siis tarkoittaa sitä, että neulon KAKSI (ainakin! mitä! älkää kiusatko mua tuhmat koreografit!) kauluria.

Kyllä, kauluria. Minä en niitä vieläkään tiedä käyttäväni, mutta vieraileva koreografi Stephen West yrittää kovasti väittää, että tätä kyllä käytän, sisätiloissa kun on tosi kylmä. Aha? Niin kai sitten, tanssijan on kyllä hyvä pitää lihakset lämpiminä ja meidän talossa ei tunnu vieläkään olevan patterit päällä.

Ja sitten on se Norahin hieno kauluri. Niin sitä nää kaksi koreografia yritti kans väittää, että paksusta langasta neulottu ainaoikeinkauluri ei oo mulle mikään haaste saada valmiiksi ajoissa. PAH! Pyh! Kattokaa vaan niin neulon ensin koko sen reikäosuuden ekana iltana ja sit unohdan koko kaulurin johkin nurkkaan puoleksi vuodeksi.

Nyt mun pitäis enää keksiä lanka tuohon vierailevan koreografin malliin. Cascadea, luultavasti, mulla on sitä jo joitakin jämiä irlanninvihreää, kullankeltaista ja suklaanruskeaa, mutta sitä ennen pitää neuloa valmiiksi - muutama hexagon enää puuttuu! - Norahin (meillä on pitkä koreografi-tanssija-suhde takana) oma versioni Norahin kauniista Hex Coatista. (Rav link)

Kyllä, tuo shrug on aloitettu marraskuussa 2008. Otankin oman uuden haasteen saada sen alle kahdessa vuodessa valmiiksi!

Neuloin mallitilkun siihen mattoötökkäkauluriin, tämä lanka on vaimolta vohkittua Grignascon paksua villajämää, jonka värjäsin silloin aikoinaan vaimon Big Mountain Tunicia varten. Tästä tulee niin hieno! Tiheyskin on kyllin lähellä!



Loppuun vielä mainos! Oma on blogini!

Kiinnostaako ihkulanka? Rakastatko nautintoja? Pidätkö tuhmuuksista ja syntisistä hekumallisista jutuista? Nyt on onnenpäiväsi! Lai-la-lai Yarnz Clubz proudly presents: Bad Things-klubi! Coming soon in the Internetz near you.

Imitation of life

Moro taas! Tanssisalilla ollaan jälleen, treenaamassa ankarasti. Sali tais olla putkiremontissa tuossa välissä tai jotain kun ei päässyt harjoittelemaan, mutta nyt otetaan ankara loppukiri. Ja ylikuntoahan on syytä aina varoa!

Hankalinta tässä tanssiharjoittelussa on ollut koreografin valinta. Nyt olen onnistunut jo rajaamaan niin pitkälle, että haluan tanssia lahjakkaan, moduulineulonnan mestarin, Norah Gaughanin koreografian mukaan. Luultavasti lisään sinne johonkin väliin jonkun oman hyppysen tai potkun tai dramaattisen lattialla pyörähtämisen.

Muutenkin mietin, että palmikot olisivat kivoja kans tässä projektissa. Joten kansantanssi + popping & locking = ..rivitanssi? Siinähän on perinteistä menoa ja yksittäisiä liikkeitä/liikesarjoja, eiks vaan? Ja rivitanssi näyttää ainakin musta ihan hemmetin hauskalta!

Mutta niin, rivitanssia siis ajattelin. Katselin, että tämä peitto (Rav link) olis ihan viimosen päälle mahtava ja kähee, mutta

1) ei oo noin paljon lankaa
2) ei oo ohjetta
3) ei oo rahaa hankkia lankaa tai ohjetta
4) WTF OOTKO IHAN URPO NAINEN PEITTO????!!!

Joten ei sitä. Ehkä Joskus. Ohjeesta se ei ainakaan ole kiinni, Manonin perusteella osaisin kyllä vääntää tuollaisia kukkakolmioita itekin.

Oho, löysinpä tässä välissä nätin ohjeen! Mut tääkin syö kauheesti lankaa. Jota ei ole. Eikä siinä ole palmikoita, jei!

Jossain kohtaa mietin kukkaislasta (Rav link). Mutta siinä mallissa mättää Jokin, se on teoriassa ihan kauheen kiva mutta silti..en tiedä, jokin siinä häiritsee. Tosin nyt ko älysin kattoa Ravelrysta projekteja, sen viehätysvoima palasi. Ehkä se on toi mallikuvan mallitsiku ja se väri jotka mulla mättää, en tiedä. Tätä pitää siis makustella vielä!

Jossain kohtaa haaveilin myös tästä shrugista. Se on ollut mulla jonossa pitkään. Mutta, jälleen kerran, vie paljon lankaa. Liikaa lankaa, jonka pitäis olla jotain semmosta että voin käyttääkin tuota. Ja pelkään että aikakin loppuis kesken tuon kanssa.

Jos unohdetaan kamala stailaus, Mandalay Medallions on kans nätti. Jotenkin luulin ettei sitä ohjetta saa kuin 2003-vuoden lehdestä, mutta olinpa näemmä väärässä! Tossa tosin on virkkausta aika paljon, ei sovi tähän kisaan. Ehkä Talenttiin si!

Toistaiseksi ykkössijalla on tämä kassi (Rav link). Mutta, koska mulla ei ole siihenkään ohjetta, aattelin soveltaa itse ja yhdistää siihen niitä palmikoita. Vähän vaikka tämäntyylisiä? Vaihtoehtona myös valmiiksi palmikoitu Brea. Mutta ko jokin siinä mättää mulle. Liian pieni? Äkkiäkös sitä isontais. Pitää miettiä!

Mutta, totta kai, se nainen yllätti mut tänään takavasemmalta! Kuules nyt koreografi, ei saa esitellä hienoa uutta liikesarjaa enää näin myöhäisessä vaiheessa harjoittelukautta! Mutta tämä kauluri on vaan aika kähee.

Plussat:
+ pieni työ
+ mielenkiintoinen rakenne
+ helppo kuljettaa mukana
+ SIISTI nimi
+ tosi kiva steampunk-viba saavutettavissa helposti lanka- ja nappivalinnoilla
+ näyttävää pienellä vaivalla

Miinukset:
- mä EN KÄYTÄ kaulureita :|

Eli nyt me varmaan sitten kinataan koreografin kanssa siitä, millaiset askelkuviot tähän tanssiin loppuviimeksi tulee. Ensi kerralla pohditaan lankavaihtoehtoja!